On eroa muovissa ja muovissa uima-altaassa
Kun päätös investoida uima-altaaseen lähestyy, on helppo olettaa, että useimmat altaiden rakenteet ovat keskenään verrattavissa, lukuun ottamatta selviä eroja koossa, värissä ja muodossa. Monet keskittyvät aluksi esteettiseen puoleen, siihen, miten allas harmonioi puutarhan suunnittelun kanssa, mikä on tietysti tärkeä näkökulma. Kuitenkin on ratkaisevan tärkeää harkita myös materiaalivalintoja huolellisesti. Eri muovityyppien välillä on merkittäviä eroja, jotka voivat olla laajemmat kuin ensi silmäyksellä luulee.
Polyvinyylikloridi (PVC)
Merkittävä osa altaista altaista myydään tänä päivänä Ruotsissa on vuorattuja PVC-liner-kankaalla, vaikka Luonnonsuojeluyhdistys neuvookin välttämään tätä materiaalia. Yksi pääsyistä on, että muovin raaka-aine voi olla terveydelle vaarallista. Lisäksi ftalaatteja lisätään saavuttamaan haluttu pehmeys muovissa. Nämä aineet eivät ainoastaan häiritse hormoneja vaan ovat myös osoittautuneet syöpää aiheuttaviksi. Koska ne pyrkivät vaeltamaan pois muovista ja vuotamaan veteen, ne voivat imeytyä kehoon.
Tämän seurauksena Euroopan unioni otti vuonna 2015 käyttöön kiellon näiden aineiden käytöstä PVC:n valmistuksessa EU:ssa. Siksi modernit EU:ssa valmistetut PVC-materiaalit eivät enää sisällä ftalaatteja. On kuitenkin tärkeää huomata, että lainsäädäntö EU:n ulkopuolella ei ole yhtä tiukkaa. On siis ratkaisevaa tutkia tarkasti, mistä tilattu liner-kangas on peräisin ja mikä on sen valmistuspäivä. Nykyinen EU:n PVC-tuotanto on säänneltyä, mutta myynti ei ole säänneltyä samalla tavalla. Tämä tarkoittaa, että ennen vuotta 2015 valmistettua PVC:tä tai EU:n ulkopuolisten maiden PVC:tä voidaan edelleen myydä ja käyttää altaiden valmistuksessa. Ole siis kriittinen ja esitä tiettyjä kysymyksiä altaan toimittajallesi siitä, mitä materiaalia käytetään ja mistä se on peräisin.
Polypropeeni (PP)
Sen sijaan että allas vuorataan PVC-linerillä, monet valitsevat tänä päivänä PP-altaan. Tämä allas toimitetaan valmiina valettuna altaana, joka upotetaan valmisteltuun kuoppaan maahan. Näiden altaiden käyttämä muovi on yleensä polypropeenia (PP), mistä nimitys PP-allas.
Polypropeeni on kestävää ja suhteellisen ympäristöystävällistä muovia, joka tarjoaa erinomaisen eristyksen. Tämä vähentää lämmönmenetystä altaan kautta, mikä auttaa pitämään veden lämpötilan pidempään. Materiaali on kevyttä mutta samalla erittäin vahvaa ja homogeenista. Se kestää siis hyvin naarmuja ja sillä on pitkä odotettu käyttöikä.
Tämä muovi voidaan värjätä läpi ja se ei anna tyypillistä 'muovimaista' vaikutelmaa, kun allas on valettu. Lisäksi se on helppo muotoilla, mikä mahdollistaa integroitujen portaiden, istumapenkien tai muiden erikoisräätälöityjen yksityiskohtien tilaamisen altaaseen.
Toisin kuin PVC-muovi, PP-muovi kestää korkeita lämpötiloja ilman muutoksia. PP-altaassa voi siis uida lämpötiloissa yli 30 astetta ilman, että materiaali vahingoituu. Ainoa muutos, joka saattaa ajan myötä tapahtua, on että pinta voi hieman himmentyä.
Lasi kuitu (polyesteri)
Lasi kuitu, joka tunnetaan myös polyesteerinä, on toinen muovi, jota käytetään valmiiden altaiden valamiseen. Valmistustekniikka johtaa usein pehmeämpiin linjoihin ja materiaali antaa kiiltävän, melkein lasimaisen pinnan hieman kimaltelevalla efektillä. Tämä luo erilaisen visuaalisen vaikutelman verrattuna PP-altaan tyylikkäämpään muotoiluun, mikä on tietysti makuasia.
Allas rakennetaan useista lasikuitukerroksista, toisin kuin PP-allas, joka koostuu homogeenisesta materiaalista. Kerrosten määrä ja eri kerroksissa käytetyt materiaalit vaikuttavat sekä hintaan että kestävyyteen. Altaalla, jossa on vähemmän kerroksia ja halvempia materiaaleja, voi olla käyttöikä 4–5 vuotta, kun taas kalliimpi malli voi kestää jopa 25 vuotta. Tätä voidaan verrata PP-altaaseen, jonka käyttöikä voi olla jopa 45 vuotta.
Toinen glasikuitualtaiden huomioitava tekijä on niin sanotun 'rakkulapestin' riski. Lasi kuitu ei nimittäin ole täysin vedenpitävä. Kun vesi tunkeutuu eri kerrosten läpi, muodostuu kosteutta, joka voi johtaa homeen kasvuun. Ajan myötä home tuottaa kaasuja, jotka muodostavat kuplia, jotka laajenevat ja luovat kohoumia lasikuituun – ilmiötä kutsutaan rakkulapestiksi.
Lisäksi lasikuidun puutteellinen tiiviys aiheuttaa sen, että vesi voi jäädä materiaaliin, kun lämpötila laskee. Tiedämme kaikki, mitä vedelle tapahtuu talvella – se jäätyy. Tässä syntyy seuraava riski: kun vesi on tunkeutunut kerroksiin ja jää sinne, on riski, että materiaali hajoaa sisältä jäätymisen vuoksi. Tämä on vaikea estää, koska veden liikkumista ei voi hallita tai pysäyttää. Riski kuitenkin vähenee, jos valmistaja käyttää tiiviimpiä materiaaleja. On siis tärkeää tutkia huolellisesti, mistä tietty lasikuitualtas, jota harkitset, on valmistettu, sillä eri lasikuitualtaiden välillä voi olla merkittäviä eroja.
Kuten nyt ymmärrät, eri muovien välillä on selvä ero, ja on kaikki syyt harkita valintaasi useista näkökulmista. Tämän katsauksen myötä toivon, että sinulla on nyt enemmän tietoa, jolle perustaa altaan ostoksesi. Hinta on tietysti aina tärkeä tekijä, mutta on myös muita näkökohtia otettavaksi huomioon. Kun olet päättänyt investoida, voi olla mukavaa tehdä aktiivinen päätös, joka antaa sinulle turvallisen tunteen ja hyvät unet öisin.
